Jääkiipeilyn EM-kisat

 Viikonloppu vierähti tällä kertaa Oulussa jääkiipeilykisojen merkeissä. Marraskuun lopun Korouoman jääkiipeilyreissulla minut houkuteltiin osallistumaan toimitsijaksi Finice 2022 -tapahtumaan, eli jääkiipeilyn EM-kisoihin. Kisat olivat kolmipäiväiset ja niihin osallistui 100 kilpailijaa 20 eri maasta (luvut eivät välttämättä ole tarkkoja, sillä en jaksanut tarkistaa, vaan menin vain muistin varassa). Pakko sanoa, että kisat olivat todella mahtava kokemus. Ilmapiiri oli erittäin kannustava ja ihanan kansainvälinen! Itse kiipeilysuoritukset olivat myös erittäin vaikuttavia. Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta kisajääkiipeilystä katsojana eikä kiipeilijänä. Olen lähes viisitoistavuotisen kiipeilyurani aikana kokeillut jääkiipeilyä vain kolme kertaa ja nekin ovat kaikki olleet ihan jäällä. Jääkiipeilykisoissa puolestaan liidin kisasuoritukset tehdään vaneriseinällä hakuilla ja jääraudoilla. Koko homma näytti sen verran kiinnostavalta ja omaa tekniikkaa vaativaltaan, että haluaisin päästä itsekin joskus kokeilemaan tuota! Toimitsijoille olisikin järjestetty kisareittien kokeilua tälle päivälle, mutta valitettavasti en työvuorojen takia voinut jäädä Ouluun.

Oli ylipäänsä todella ihanaa päästä täysin uuteen ympäristöön ja tilanteeseen ja tutustua uusiin ihmisiin. Lisäksi toimitsijahommana urheilijoiden ohjaus olikin minulle aika nappi osuma, sillä minulla on varsin hyvä kasvo- ja nimimuisti, mikä auttoi urheilijoiden löytämisessä. Ja useamman kielen taitaminen edes jollain tasolla helpottaa aina näin kansainvälisissä ympyröissä. Nautin kyllä hirveästi koko viikonlopusta siitä huolimatta, että päivät olivat jopa 12-tuntisia ulkona pakkasessa. Onneksi tässä parin viikon sisällä on tullut jo töissä totuteltua monta tuntia jaloillaan olemiseen, joten se ei tullut keholle hirveänä shokkina. Väsymys painaa kuitenkin edelleen, sillä pitkät ulkoilupäivät väsyttävät aina ihan omalla tavallansa. Tämän takia vielä en ole saanut palautettua harjoitusrytmiä ihan ennalleen, mutta pian on enemmän aikaa lepäilyyn ja treenaamiseen! 

Parikymmentämetrinen jääkiipeilytorni

Minä hienossa toimitsija-asussani. Tuo toimitsijoiden lainatakki oli aivan ihanan paksu untuvatakki ja piti hyvin lämpöisenä. Pitää kyllä itsekin harkita tällaista ostosta!


Tornin toinen puoli oli vaneria, jota kiivettiin liidikisassa, ja toinen jäätä, jota kivettiin nopeuskisassa.



Kommentit

Suositut tekstit