Lähdin lenkille ilman kenkiä!

 Tänään ennen töitä päädyin kokeilemaan villasukkajuoksua. En oikein edes tiedä, miten en ole aiemmin keksinyt tätä kokeilla, sillä tykkään kaikenlaisista hupsutuksista ja viihdyn kesäisin paljon myös paljain jaloin. Osasyynä tähän on ehkä se, että en hirveästi juokse talvella. Kun lunta kerran on, haluan ottaa kaiken irti hiihtämisestä, koska juoksua voi sen sijaan tehdä milloin vain. Lisäksi en tykkää juoksemisesta kahdet housut päällekkäin, joten omat juoksut usein rajoittuvat niihin pakkaslukemiin, joissa pärjää pelkissä lämpötrikoissa.

Sukkasysteemi ennen lenkkiä.

Taas eksyttyäni vähän aiheesta palataan villasukkiin! Olin lukenut etukäteen internetin ihmeellisestä maailmasta, että villasukkajuoksuun kannattaa laittaa kahdet villasukat urheilusukkien päälle ja kääntää urheilusukkien reuna villasukkien päälle, jotta sukat eivät lähde valumaan ja jää matkalle. Ainakin itselläni tämä niksi toimi ja sukat pysyivät hyvin jalassa koko matkan. Myöskään varpaat eivät kylmettyneet ollenkaan ainakaan näin -11 asteessa. Kylmemmillä keleillä voisi varmaan harkita oikeasta villasta tehtyjä villasukkia tai yhden villasukkakerroksen lisäämistä jalkaan. Itselläni ei myöskään kertynyt lumipaakkuja sukkien pohjiin, mitä olisi lämpöisemmällä kelillä todennäköisempää. Paljon myös varoiteltiin, että villasukkajuoksusta saattaa tulla jalat ensimmäisillä kokeilukerroilla kipeiksi, sillä askelluksen pitäisi tässä olla päkijävoittoinen. Itselleni jalat eivät kokeneet mitään shokkia (jos ei reisien kylmäshokkia lasketa, sillä lähdin kuitenkin vain lämpötrikoiden turvin pakkaseen), sillä juoksen muutenkin välillä päkijäaskelluksella. Tämän takia uskalsinkin juosta viiden kilometrin lenkin, vaikka luin, että heti ei kannata lähteä niin pitkälle lenkille. Kuitenkin ihmisenä, jonka lenkit harvoin ovat alle kymmenen kilometriä, koin selviäväni viidestä villasukkakilometristäkin. 

Käytännön asioiden jälkeen täytyy sanoa, että villasukilla oli aivan ihana juosta! Heti iski valtava vapaudentunne ja juoksentelin onnessani ympäri lähimetsän polkuja. Juoksu tuntui kovin luonnolliselta ja vapautuneelta. Lumiset metsäpolut olivat pehmeitä ja tuntuivat vähän samalta kuin sukkasillaan nurmikolla juoksentelu. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kivaa pientä lenkkiä villasukkasillaan talvimetsässä!

Sukkasysteemi lenkin jälkeen. Sukat eivät valuneet, mutta millä saisi myös säärystimet pysymään paikallaan?!

Ps. Kirjoitus ja ajatuksenjuoksu ei oikein tällä hetkellä kulje iltavuoron jäljiltä, joten en oikein saa aamuista intoani tähän tekstiin.