Reppureissailua osa 2: Malmö (ja vähän myös Tukholma ja Kööpenhamina)

 Hejsan Sverige!

Pääsin Tukholmaan aikaisin aamulla viime viikon torstaina, ja koska junalippujen kanssa säätäminen oli mennyt aika myöhäiseksi edeltävänä iltana, jouduin lähtemään myöhemmällä junalla kuin olin aluksi ajatellut, joten minulla ei ollut muuta kuin aikaa kävellä satamasta asemalle. Tukholma-Malmö -välillä junat ovat ilmeisesti aika täynnä yleensä, joten reililipunkin kanssa juniin pitäisi varata istumapaikka. Ja koska en ollut sitä ajoissa tehnyt, oli suunnittelemani juna jo täynnä ja juuri ja juuri sain lipun seuraavaan junaan varattua. Oli kyllä ihan mukava kävellä aamuisessa Tukholmassa ja pääsin kulkemaan vanhankaupungin läpi, joka on kyllä varsin suloinen sokkeloisine kujineen. 

Asemalle pääsin ihan sujuvasti ja lopulta junaankin, vaikka junan laituri vaihtui yhtäkkiä ihan viimeisellä minuutilla ja junakin lähti sitten noin puoli tuntia myöhässä. Edeltävän yön vähäisten unien jälkeen sammahdin aika nopeasti junassa ja heräsin aikalailla samannäköisiin maisemiin kuin nukahtaessa. Juna ei ollut liikkunut tunnin päikkäreideni aikaan melkein mihinkään, koska käynnissä oli jotain ratatöitä. Onneksi pääsin lopulta perille vaikkakin melkoisesti myöhässä. Malmön asemalta siskoni luo kävellessäni näytin varmaan hullulta pummilta rinkkani ja idioottimaisen hymyni kera. Olin vain jotenkin häkeltynyt ja innoissani, kun huomasin olevani matkustelemassa ulkomailla. Edeltävästä kerrasta on jo aikaa ja tuntui hassulta olla turistina pitkästä aikaa ihan uudessa paikassa. 

Malmö yleisesti oli erittäin positiivinen yllätys! Mielikuvat Malmöstä olivat jotain epämääräistä karua jengilähiötä, mutta oikeasti Malmössä on erittäin kauniita vanhoja rakennuksia, ihanan isoja puistoja ja pitkä hiekkaranta, jolta siintää Kööpenhaminan rakennuksia vastarannalla. Käytimme aikaa kaupunkiin tutustuen, puistoissa kävellen, leikkipuistoissa temmeltäen (koska sisäinen lapseni ei koskaan vaan kasva aikuiseksi) ja urheillen. Kävimme pari kertaa "salilla" ja paikallisella kiipeilyhallilla. Lisäksi pääsin totuttamaan jalkojani entistä enemmän juoksun makuun, sillä käytin lähes koko talven sukset ja monot lenkkareiden sijaan jalassa. Sain tehtyä kaksi ihanaa vk-reeniäkin (8×4min ja radalla 10×200m+5×100m siltä varalta, että jotakuta kiinnostaa)! Tein myös ympäristötekniikan harjoitustyön siskoni läppärillä viikon aikana, sillä nyt oli ainoa mahdollisuuteni tehdä se. Ja mukavaksi yllätykseksi pääsin käymään yhden metsäläiskaverin kanssa kahvilla, kun hänkin oli reilipuuhissa palailemassa Suomen suuntaan. 

Pildammsparken, josta tuli vakkarilenkkipaikkani.

Jossain siellä taustalla näkyy silta Tanskaan.

Eilen teimme vielä päiväretken Kööpenhaminaan! En ollut koskaan käynyt Tanskassa, joten oli ihan hauska nopeasti nähdä pääkaupunkia. Pyörimme Tivolissa, joka muistutti minua jotenkin hirveästi Erin Morgensternin Yösirkuksesta (aivan ihana kirja, suosittelen lukemaan). Tivoli on jo 1800-luvulla perustettu huvipuisto ja se oli kyllä vaikuttava käyntikohde. Ostimme sinne lopulta vain sisäänpääsyn, sillä laitteisiin päästäkseen olisi pitänyt ostaa laitelipun lisäksi myös sisäänpääsy, mikä tuntui vähän turhan tyyriiltä. Yleisestikin Kööpenhamina näytti jotenkin siltä, että se on vanha ja ollut jo kauan vauras. Pyörähdimme myös jonkinmoisen kävelykierroksen kautta pientä merenneitoa katsomassa. 

Tivolista löytyy vähän kaikkea merirosvolaivoista alkaen.

Siellä den lille havsfrue katselee kaihoisasti rannalle.

Näin hirveästi postikortteja tästä maisemasta ja ihmettelin, että mihin ihmeessä tämä on Kööpenhaminassa piilotettu, mutta osuihan tämäkin paluumatkalla asemalle vastaan.

Tämä osa reissusta oli kyllä ihana ihan vain jo sen takia, että seura oli paras. Ainoana miinuksena oli ehkä se, että koko ajan oli jäätävän tuulista! Suomessakin on ollut takatalvea, mutta silti odotin, että Etelä-Ruotsissa olisi jo lämmintä. Eipä ollut, mutta turhan kevyestä vaatevarastostani huolimatta selvisin. Ja kyllähän se aurinko paistoi välillä. Kymmenen minuuttia myöhemmin saattoi sataa rakeita vaakatasossa, mutta kuitenkin paistoi! Toivottavasti nyt etelämmäs mennessä myös lämpötila kohoaisi. Kirjoittelen tätä siis junasta keskellä Tanskaa.

Ps. Jos ette tienneet, Ruotsissa ei ole koronaa. Ainakin tällainen illuusio täyttää mielen, kun kukaan ei käytä maskia. Junassa Tukholmasta Malmöön olin ainoa ihminen, jolla oli maski, vaikka juna oli aivan täynnä. Tämä loi kyllä ihanan kevyen fiiliksen siitä, ettei mitään tautia ole koskaan ollutkaan. Mietin, että jos en Ruotsista nyt saanut koronaa, saankohan sitä mistään. Saksassa puolestaan korona on edelleen ja maskipakko iskee junassa heti, kun ylitän Tanskan ja Saksan rajan.