Kolme ensimmäistä maastoviikkoa

Enpä ole taas pariin viikkoon ehtinyt tai edes jaksanut ajatella kirjoittamista. Maastopäivät ovat yleensä sen verran kuluttavia, että loppuilta tekee mieli vain koomata vaakatasossa. Viikonloput menevätkin sitten levon, reenien ja yleisen riehumisen merkeissä. Vielä sopivan reenirytmin saavuttamisessa on hakemista. Tekisi mieli tehdä vaikka mitä, mutta aikaa ja energiaa ei vain ole kaikkeen ja on pitänyt priorisoida avainharjoituksiin ja siirtää paino määrästä laatuun. Tässä on pääkopalle oma haasteensa, kun kevään sai ja ehti juosta, kiipeillä ja tehdä kaikkea urheilua hirveästi ja nyt tilanne on aivan eri. Välillä on vaikea muistaa, että kyllähän ne maastotyöpäivätkin ovat fyysisiä ja tuovat omaa kuormitustaan. Erityisen vaikea oli tämä helleviikko. Kun on työpäivän verran metsissä ja soilla rämpimässä ja mittailemassa lähes 30 asteen lämpötilassa, ei hirveästi riitä energiaa enää illalla mihinkään. Tuntui kauhean pahalta, kun ensimmäinen päivä, jolloin jaksoin lähteä juoksulenkille Aavasaksanvaaralle, oli torstai. Olin kyllä kahtena päivänä tehnyt kehonpainotreeniä ja tiistaina kävimme työpäivän jälkeen kävelemässä Aavasaksalla. Innoissani sitten ajattelin, että nyt jaksaa sitten kunnolla juosta koko viikonlopun. Kappas vain huomasin kuitenkin jo torstaina juostessa, että jalka tuntuu vähän kipeältä, kun olin saanut paarmojen (mukana saattoi myös olla pari mäkäräistä) joukkohyökkäyksen pohkeen sivulle. Tämä kohta lopulta turposi ja kipeytyi aika paljon. Hetken pelkäsin jo saaneeni pureman ihan kyyltä, mutta asialla olivatkin vain lentävät "ystäväiseni" metsästä. Jalka meni aika ärhäkkään kuntoon, joten perjantai-illan ja eilisen parantelin sitä pihkasalvan, hydrocortisonin ja kylmän voimin. Lopulta turvotus alkoi laskea ja pääsin kiipeilemään ja tänään vihdoin juoksemaan ihan vk-vetoja!!

Muutoin oon tykännyt maastotöistä aika paljon. On ollut kiva päästä erilaisiin metsiin pyörimään. Lisäksi ollaan työparin kanssa molemmat varsin ripeitä ja ollaan saatu koealalohkoja aika tehokkaasti tehtyä. Meillä on työparin kanssa koealoja siis Puolangan, Pudasjärven ja Ylitornion seuduilla ja lisäksi koko Käsivarressa(!!). Ensimmäinen viikko vietettiin Kainuussa, Paltamon suunnilla. Majoitus meillä oli Ristijärven puolella suloisessa mökissä, joka oli ihanasti pienen suojärven rannalla. Toinen viikko pyörittiin ympäri Puolankaa ja majoituttiin ihan Puolangan keskustassa pienessä airbnb-omakotitalossa. Puolangalla jäi vähän enemmän aikaa tutustua kaupunkiin (huomioiden, että Puolanka on tosi pieni paikka ja kaiken keskustassa kiertää ehkä vartissa läpi). Käytiin mm. Pessimismitalossa kahvilla (minä tietysti teellä). Puolankahan on Suomen pessimistisin kunta ja ihan huvittavasti itsensä tällä brändännyt. Lisäksi ehdittiin yhden nopeamman työpäivän jälkeen ihailemaan Hepoköngästä, joka on yksi Suomen pisimmistä vesiputouksista. 

Tämä viikko menikin sitten Aavasaksalla, Ylitorniossa ja muita tutkimusretkiä en tosiaan jaksanut tehdä kuin kaksi kertaa itse Aavasaksanvaaralle, jolta aukeava maisema on yksi Suomen kansallismaisemista. Todellakin käymisen arvoinen poikkeamispaikka, jos vaikka ajelee tuosta ohi jollain pohjoisen retkellä! Ensi viikon onneksi pitäisi olla vähän kevyempi, sillä käymme kahden yön reissussa Pellossa ja loppuviikon käymmekin päiväseltään mittailemassa kohteita Rovaniemeltä. Onneksi myös helteet hellittivät eilisen pienen sade- ja ukkoskuuron jäljiltä, joten eiköhän tämä jälleen suuremmaksi iloksi muutu.

Ensimmäisen viikon majoituspaikassa järven kiersi kaunis pitkospuureitti!

Puolangalta kaupasta löytyi rönttösiä!! Näitä kuhmolaisia herkkuja on ollut vähän ikävä ja Kuhmo-kaipuu on taas Kainuussa pyöriessä lisääntynyt.

Teki vain mieli jakaa teille tämä kaunis, kesäinen koivujärvimaisema Puolangalta.

Pessimistitalolla selvisi, että paikallinen nimi tälle putoukselle on "Mitätön puro".

Muistutan kuulemma vähän ET:tä, kun suojaudun helteellä itikoilta. Ilmeisesti myös pidän vähän sellaista ääntä, kun joku itikka käy liian tuttavalliseksi.

Maisemat Aavasaksalla oli tosi upeat! Vapise Koli.

Loppuun vielä kaunis koipeni hurjimmassa kunnossaan ilahduttamaan teitä!


Kommentit

Suositut tekstit