Villin 27 vuoden kokeilut osa 4

 No niin on aika päättää kulunut hurja vuosi 27-vuotiaana. Vauhdikkaasta ja vaarallisesta rokki-elämästä huolimatta selvisin hengissä tästä niin monen kohtaloksi koituneesta vuodesta. Tajusin tässä, että minullehan jäi vain yksi kokeilu 27-vuotiaana, jota en tänne listannut, joten se saa nyt ihan oman alustansa.

Aikaa syyskuun kokeilusta onkin jo sen verran, että meinasin unohtaa kokonaan, mitä tein. Syksy on ollut niin kiireinen, että panostukseni näiden kokeiluiden miettimiseen on ollut vähän kortilla ja olenkin tehnyt ja valinnut helpoimmin toteutettavat. (Onneksi tätä päätöntä touhua jatkuu vielä 28 ikävuoden ajan. Katsotaan, kuinka vaarallista siitä tulee!)

Mutta palataanpa syyskuuhun. Kokeiluun pääsi purentalihashieronta. Tämä olikin vaarallisuudessaan aika vaaraton kokeilu, mutta jokseenkin kivulias. En ole oikein koskaan kärsinyt hampaiden narskuttelusta tai muutenkaan bruksismista ja silti käsittely ei ollut pelkkää autuasta rentoutumista. Voin vain kuvitella, miltä tämä tuntuu, jos oikeasti on haasteita tuolla purulihaksistossa. Kokonaisuutena kokeilu oli silti ihan hauska varsinkin, kun hierojani oli niin lahjakas ja taitava.

Kuvan puut eivät liity tapaukseen mitenkään.

Ajattelin vielä nopeasti kirjoittaa yhteenvedon, mitä kaikkea kokeilin koko vuoden aikana. Tässä listaus kaikista:

- Pilates

- Yön yli hiihtoretki yksin

- Jäätiellä ajaminen

- Sijoittaminen

- Tankotanssi

- Sallassa käynti

- Maksimimaastaveto

- Kalevalainen jäsenkorjaus

- Mönkijällä ajaminen

- Asuntonäytössä käynti

- Lainaneuvottelu

- Purentalihashieronta

Näistä kolmen kärkeen pääsevät (suoritusjärjestyksessä, ei välttämättä parhausjärjestyksessä) yön yli hiihtoretki yksin, tankotanssi ja kalevalainen jäsenkorjaus. Hiihtovaellus oli ihana irtautuminen muusta elämästä ja kivaa pientä henkistä haastetta kokeilla tämmöistä itsekseen. Tankotanssia jatkoin ensimmäisen kurssin jälkeen ja olen nyt käynyt yhteensä kolmella kurssilla. Tykkään tankotanssin mukanaan tuomista kehonhallintatempuista hirveästi! Kalevalainen jäsenkorjaus oli vain ihanan rentouttavaa ja miellyttävä kokemus. Kunniamaininta täytyy antaa maksimimavelle, sillä jäin vähän koukkuun. Nyt olen nostanut 95 kiloa ja kohti satasta ollaan matkalla! 

Yleisesti tämän vuoden aikana on tullut mieleen, että jos uteliaisuutta ja kiinnostusta johonkin on, ei kannata loputtomiin lykätä sitä. On helppoa kangistua kaavoihinsa ja miettiä, että kyllä minä joku päivä voisin tuota kokeilla. Ehkä olisi kuitenkin parempi tehdä heti jotain asian eteen. Ties vaikka siitä seuraisikin jotain todella mahtavaa. Itselläni uteliaisuus ja seikkailunhalu ovat jotenkin muovautuneet osaksi omaa ydintäni, vaikka en jotenkin aina ole edes osannut mieltää itseäni utelias. Oikeasti olen äärettömän utelias tästä maailmasta ja elämästä. Ja mitäpä olisi elämä ilman pieniä ja isompia seikkaluja.